Täysiaikainen

Täysiaikanen. Siinäpä sana, jota ei tullut alkuraskaudessa mietittyä. Oli kaikenlaisia muita virstapylväitä joihin kohdisti ajatuksnsa. Nyt kuitenkin tuntuu raskaus pikkuhiljaa kovin lopussa olevalta, jos Spyro syntyy ei hän ole enää keskonen, vaan pelkkä vauva. Meidän vauva, josta pitää huolehtia ja jota pitää kasvattaa ja opettaa selviytymään omillaan aikaan. Aika hurja ajatus, nyt kun se todella alkaa uusi elämän vaihe olemaan käsillä. Sitä ei pysty ymmärtämään, että koska minusta itsestäni tuli aikuinen, jotta voin kantaa vastuun uudesta elämästä. Se vain tapahtui.

37+1

En ehtinyt tätä aikaisemmin kirjoittaa perjantain äitipolikäynnistä, perjantain loppupäivä meni leipoessa ja eilinen tupareita viettäessä (mentiin miehen kanssa vasta puoli neljä yöllä nukkumaan). Omista tuloksista sen verran, että sokerit oli kahdella plussalla, mutta koska niissä ei ole ollut mitään ongelmaa odotusaikana muuten ja sokerirasitus ok, niin ei mitään. Vauvan kuultiin olevan oikein terve ja terhakka. Kaikki mitat olivat tosi hienot ja napavirtauslukemat myös. Paino arvioksi tuli n. 3200 g, joten terkan näppituntuma piti hyvin paikaansa. Painon ja mittojen mukaan Spyro on oikein nätti keskikäyrän vauva :). Kaulaa oli vajaa pari senttiä, ulkosuu pehmennyt, mutta sisäsuu vielä kiinni ei sormelle auki ollenkaan. Ja sitä kyllä lääkäri kokeili oikein kunnolla, ei oo koskaan tehnyt sisätutkimus noin kipeää kuin perjantaina teki.

Supistuksia on päivittäin ja ne alkavat selkeästi olemaan koko ajan napakampia ja lamaannuttavampia, tuntuu että koko kroppa menee osittain lukkoon ja naama menee ihan punaiseksi. Eivät sinänsä satu vieläkään, mutta joutuu ihan todella hengittämään supistuksen ohi eikä pysähtyminen ja lepääminen enää riitä. Saapa siis nähdä muutuvatko kipeimmiksi vai miten käy. Oikeaan suuntaan ollaan varmasti kuitenkin koko ajan menossa. Ulkopuolelta tosin satelee synnytyskieltoja :D. Ensin en saanut synnyttää koska oli nuo tuparit, nyt en saa synnyttää alkavalla viikolla, koska keskiviikolle sovittu tyttöjen ilta, mies torstaina Oulussa työkeikalla ja viikonloppuna olisi suunnitelmissa käydä anopin luona, mm. laskiaispullien perässä. Eli ehkä sitten ensi viikonlopun jälkeen ei kukaan enää sano, että älä vaan synnytä. Tai sit pitää pitää itsensä oikein kiireisenä, niin varmasti syntyy siihen kiireisempään sumaan.

Vielä voi osallistua arvontaan. Alkoi tänään kehkeytyä mielessä ajatus, että josko ei palkintoa sittenkään langoista, vaan kankaasta, kun saan saumurin huollosta.