Neuvolakuulumisia II

En päässyt tämän aikaisemmin asiasta kirjoittelemaan, piti urakoida uudella asunnolla tapetit olohuoneeseen ja siivota siihen kuntoon että sinne voi ensi viikolla tavarat muuttaa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kaikenlaisia postaus ajatuksia yms on, mutta kun ei ole ollut aikaa edes ajastukselle niitä naputtaa. Mutta eiköhän tämä tästä muuton jälkeen.

Perjantaina oli jälleen neuvolan vuoro ja aika pikainen käynti oli, en nimittäin päässyt tälle terkalle, jolla yleensä käyn. 

- Painoa oli tullut 500 g/vk, mitään kommenttia en asiasta saanut, vaikka tuntui hurjalta. Kokonaisuudessa neuvolakortin mukaan paino olis tullut 3,4 kg, mutta kotimittauksissa (jotka aina aamuisin, ilman vaatteita) painon nousu on tähän mennessä . Ihan kohtalaisesti, mutta tykkään tietty enemmän tuosta kotimittauksen tarkkuudesta :D. 

- Verenpaineesta yläpaine oli tosi hyvä 119 (edel. 131), mutta alapaine oli noussut 77 (edel 69). Mitään muuta ei sanottu kuin, että ero mainittiin ääneen.

- Hb oli enää vaan 124, tipahtanut parikymmentä yksikköä, tosin vieläkään ei ole mitään hätää rautojen yms kanssa.

- Vauvan sykkeet oli 154

- Sf oli tällä kertaa -1, eli yhen sormen leveyden verran navan alapuolella. Jotenkin maha tuntuu oikeesti isolta, varsinkin kun miettii, että kuitenkin oon ensi odottaja. Vau:n kirjassakin on että vasta 18. viikolla kohtu olis kaksi sormen leveyttä navan alapuolella ja mullahan oli tosiaan jo silloin 14+5.

Flunssasta th kommentoi että pitää yrittää parannella, kun ei oikein löydy esim. yskänlääkkeitä raskaana oleville. Ja huomasin sen jo itsekin. Yritettiin meinaa eilen illalla apteekista kysyä jotain joka sopisi mulle, kun edellisenä yönä pamahti yskä päälle ja vatsalihakset oli jo riekaleina yhen yskityn yön jälkeen (että alkaisko ne jo johonkin suuntaan liikkua, normaalisti saa useamman yön yskiä ennen kuin mahaan sattuu). Ostettiin sitten nenäkannu, jolla illalla huuhtelin ja tuntuu ainakin hengityksen kulkuun vaikuttavat erittäin positiivisesti. Jos yskä ei ens viikolla ala helpottaa, niin sit pitää mennä lääkäriin.

Perjantai aamuna otettu (ja kuva kulma taas vähän etuviistosta eikä sivulta, 

kun ei mies vieläkään näköjään ole oppinut :)

Tuossa tosiaan tuo kuva mahan tämän hetkisestä tilanteesta. Tuntui muuten eilen hyvältä kuulla kaverilta, jota en hetkeen ole nähnyt, että onpa sun mahas kasvanut ja kommentti tuli ennen kuin riisuin löysän gore -takin päältäni. Ja mitä netistä olen vertaillut muiden esikoista odottavien kuviin, niin onhan tuo jo ihan kunnon kokoinen. Kun olisi voinut olettaa, kun en ole mikään älyttömän hoikka ja siro tyttö (eli vararengasta kyllä löytyy) että näkymisessä olisi mennyt hieman pidemmän aikaa. Pelottaa vaan nimittäin että kuinka iso siitä tulee loppuvaiheessa, kun ei ole edes puoliväli poksunut vielä.

Miten lukijoilla, joilla asiasta kokemusta, on alettu sf-mittaa merkkaileen?

P.s. Musta tuntuu, että nyt voisi Spyron liikkeet olla muuttumassa selkeämmiksi, eilen ja tänään aloillaan ollessani oon nimittäin tuntenut sellaisia isompia selkeitä töykkäyksiä. <3 

Ja toisesta blogistani löytyy kuvaa meidän tapetoinnin tuloksista tässä illan aikana :)