tiistai 13. maaliskuuta 2012

Arjen paloja

Synnytyksestä on kohta jo kaksi viikkoa. Musta tuntuu, että mitä vanhemmaksi sitä tulee, sitä nopeammin aika menee, mutta nyt tää aika vasta tuntuukin juoksevan. Vielä meillä on pieni vauva, mutta kun äitiporukkamme toinen raskaana ollut henkilö saa oman vauvansa tässä ihan kohta, niin ei meidän vauva enää niin pieneltä varmaan tunnukaan. Se on jotenkin hurjaa kuinka nopeaa kasvu on kaikin tavoin ihmisen ensimmäisenä vuotena. 


Mutta, miten meillä on mennyt? Alkuvaikeuksien jälkeen on sujunut oikein hyvin. Ja nekin alkuvaikeudet mitä oli, liittyivät lähinnä imetykseen ja erityisesti maidonnousu vaiheeseen. Rinnat on ennestään jo aika reilun kokoiset, joten maidonnouseminen oli jotain ihan kamalaa, kun tuntui että on kaksi rautapalloa rinnassa kiinni ja eihän tuo neiti meinannut saada millään otetta, jotta saisi maitoa syötyä. Myös oikean rinnan hylkimistä oli jonkin aikaa, mutta onneksi sekin on jo ohi. Yöt saadaan imetys hoidettua makuultaan ja päivisin syödään kainalon kautta istuen. Se perinteinen imetysasento ei meillä vielä oikein toimi.


Yöt menee tosi nätisti nukkuen, yleensä 21 aikaan yökkäri päälle ja tissin kautta nukkumaan, sen lisäksi syödään n. 23, 01/02, 04/05 aikoihin. Sitten seiskan aikoihin sydään myös vielä ja sitten torkutaan äidin kyljessä ainakin kahdeksaan asti, parhaimmillaan yhdeksäänkin. Eli en pidä tuota vielä mitenkään ylivoimaisena, tuo pari tuntia syöttöjen välissä riittää itselle siihen, että saa vähän syvemmin nukuttua.


Maito riittää ja tyttö saa sitä tarpeeksi, ainakin näin voisi sanoa kasvun perusteella. Viime perjantaina oli neuvolasta kotikäynti ja punnituksessa paljastui, että syntymäpaino oli jo ylitetty (4390g) ja nousua lauantain sairaalastalähtöpainoon oli n. 400g.

Tänään käytiin kaupungilla jo hieman vaunuilemassa. Ihan vain kirjastossa ja H&M:ltä hakemassa parit pipot kypärämyssyn päälle. Meiltähän tuohon keskustaan on se reilu 5 min. ettei tosiaan vielä pitkästä lenkistä ollut kyse. Lisäksi tyttö on parit päikkärit nukkunut tuossa parvekkeella.

Kaikin puolin voisi siis todeta, että meillä on alkanut enemmän kuin hyvin tämä arki. Ihan varmasti jossain vaiheessa tulee omat vaikeutensa, mutta niiden aika on sitten kun ne tulee, nyt nautitaan tästä hyvin sujuvasta arjesta. :)




1 kommentti:

  1. Ihanaa lukea teidän kuulumisia!
    Neiti on niin suloisen ja tyytyväisen näköinen, ettei voi kuin todeta, että <3 <3 <3

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.